Tervetuloa Tampereen Pursiseuraan!

TaPS on perinteinen retki- ja kilpapurjehdusseura, joka on perustettu vuonna 1945. Seuran venekanta on purjevenepainotteinen, mutta myös moottoriveneillä on siinä oma vankka sijansa. Siispä kölin syvyydellä tai maston korkeudella ei täällä ole väliä – paitsi navigoitaessa ja rantautuessa.

Seuran toimeenpanevana elimenä on hallitus, jolla on apunaan liuta toimihenkilöitä. Nämä yhdessä pitävät huolta seuran asioiden rullaamisesta niin lakisääteisen toiminnan osalta kuin kaiken seuran varsinaisen toiminnan osalta – kilpailu-, juniori-, retkeily-, koulutus- ja virkistystoiminnan kohdalla. Hallitus ja toimihenkilöt vaihtuvat muutaman vuoden välein, jotta uudet ideanikkarit pääsisivät esiin ja toisaalta vastuuta toiminnasta saataisiin jaettua mahdollisimman monelle.

Hallituksen jäsenten ja avaintoimihenkilöiden yhteystiedot löytyvät sivustolta:

TaPSilaisten kotivesi on Näsijärvi ylävesineen. Monet venekunnat ovat laajentaneet reviiriään toisiin sisävesistöihin, kuten Päijänteelle ja Saimaalle. Myös rannikolla on nykyisin melkoinen laivue tapsilaisia, osa kesävierailijoita, mutta myös toistakymmentä pysyvästi merelle jäänyttä.

Avaimet

Seuran avaimen saat maksamalla avainmaksun verkkokaupassa ja noutamalla avaimen katsastuiltana. Muina aikoina voit sopia avaimen luovutuksesta satamakapteenin kanssa (satamakapteeni@taps.fi). Seuran jäsenavain avaa seuramajan ja sen miehistö- ja kalustotilojen ovet, laituriportit, puomin sekä tukikohtien majojen sekä saunojen ovet. Avaimet sopivat myös kotisataman vesipisteiden ja sähkönjakelupisteiden lukkoihin.

Varustekaapit

Seuramajalla on vuokrattavissa varustekaappeja nimelliseen vuosihintaan. Kaapit sijaitsevat sekä alakerran miehistö- että yläkerran purjevarastotiloissa.

Vene

Koska seura on Suomen Purjehdus- ja Veneily Ry:n jäsenseura, koskevat SPV:n säännöt myös meitä – ja veneitämme. Venettä koskee katsastussääntö. Katsastamattomalla veneellä ei ole oikeutta käyttää seuran lippua, eikä liputon vene voi puolestaan rantautua seuran retkisatamiin.

Mikäli haluat tuoda veneesi seuraan, ensimmäinen askel prosessissa on venepalvelusopimuksen tekeminen. Se hoituu kätevästi tällä lomakkeella: https://taps.fi/venepalvelusopimus/. Lomakkeen täyttämisen jälkeen sinuun ollaan vielä yhteydessä tarvittaessa tietojen tarkentamiseksi ja sopimuksen voimaanastuttamiseksi.

Kun vene tuodaan seuraan, tehdään siihen sekä runkokatsastus että tarvittava luokkakatsastus. Runkokatsastus uusitaan viiden vuoden välein ja välivuosina tehdään perusvarustekatsastus. Runkokatsastus on jokaisen venenomistajan omalla vastuulla.

Lue lisää sivulta: Katsastus

Lippu

Seuralla on oma pursilippu. Sen käyttöoikeus edellyttää veneen rekisteröimistä seuraan sekä säännöllistä vuosittaista katsastusta. TaPSin lipun alla purjehtivalta veneeltä edellytetään aina hyvien veneilytapojen sekä lippuetiketin noudattamista.  Lippua koskevat normaalit säädökset Suomen lipusta. Sitä käytetään aina aluksen ollessa kulussa –paitsi kilpailtaessa. Samoin seuran omissa tukikohdissa aluksen ollessa miehitettynä ja rantaan kiinnitettynä. Lippu lasketaan auringon laskiessa tai viimeistään klo 21. Poikkeuksena juhannus, jolloin lippu nostetaan aattoaamuna ja lasketaan seuraavan kerran juhannuspäivän iltana.

Lue lisää sivulta: Liputus

Venepaikka

Kotisatamasta Naistenlahdesta on mahdollista saada aisapaikka. Vapaista paikoista ja niiden hinnoista saa parhaiten tietoa satamakapteenilta. Venepaikan hallinta edellyttää aina automaattisesti vartiovuoroa purjehduskaudella.

Lista laituripaikoista löytyy jäsensivustolta: Laituripaikat (vaatii kirjautumisen)

Vartiointi ja vartiovuorot

Purjehduskauden aikana jokainen venepaikan haltija vartioi satamaa yhden yön. Vartiovuoron laiminlyöminen johtaa aina seuraamuksiin, pahimmillaan venepaikan menetykseen. Vartijan ohjeet ja vähäiset oikeudet löytyvät Hai-klubin vartijakaapista.

Vartiovuoro on varattavissa jäsensivulta: Vartiovuorolista

Hai-klubi

Seuran 70-vuotisen historian alkuvuosikymmenet painottuivat vahvasti Hai-veneisiin. Niillä TaPSin kilpapurjehtijat myös niittivät kunniaa ja mainetta aikana, jolloin reivejä ei tunnettu – ja muutenkin kaikki oli hianompaa! Mikäpä siis olisi loogisempaa kuin nimetä miehistötilojen mukavin osa Hai-klubiksi. Hai-klubin seinillä on kattava kuvakavalkadi kertomassa meille seuran historiasta. Lisäksi siellä majailevilta löytää yleensä neuvon kaikkeen, mitä ikinä mieleen tulee kysyäkään. Ja neuvojahan seuralla saa vaikkei kysykään. Ja mikäli paikalla on useita seuralaisia, myös neuvoja tulee yhtä monta kuin on läsnäolijoitakin – ja kaikki tietysti oikeanlaisia.

Kaide ja kaideraati

Hai-klubin ikkunasta näkee paitsi Nässylle, myös Kaiteelle. Täällä lepää seuran viisaus. Mikään veneilyyn – tai muuhunkaan – liittyvä ei ole täällä vierasta. Syvää vakaumuksellista tietoa, kokemusta ja näkemystä on tarjolla niin, että ensikertalaista huimaa. Samalla myös kaikki sataman lähtö- ja tulomanööverit arvostellaan tinkimättömän tapsilaiseen tyyliin. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Karun ja karhean kriitikon pinnan alta kuoriutuu pienen harkitsemisen jälkeen avulias ja sosiaalinen kanssaveneilijä, jolta saa tarvittavat tiedot ja avunannot, tai ainakin neuvot. Kannattaa siis mennä mukaan tutustumaan.

Tukikohdat

Naistenlahden kotisataman lisäksi seuralla on kolme tukikohtaa. Eteläisimpänä niistä on Taulaniemi, yleisemmältä kutsumanimeltään ytimekkäästi Sauna. Ruoveden eteläpuolella on Kesämäki – tai vanhemmille seuralaisille Selviiki – ja pohjoisimpana ”korkeanpaikan leiri” Vannottu, seuran jylhä saaritukikohta Tarjannevedellä. Saunalla ja Kesämäessä on rannassa maasähkö, joka on tarkoitettu akkujen lataukseen ja ylläpitoon, ei erilaisten vahvavirtalaitteiden, kuten lämmittimien tms. käyttöön. Vannotussa pitää pärjätä omilla akuilla, öljylampuilla ja muilla perinteisemmillä menetelmillä.

Kaikissa tukikohdissa on ankkurikiinnitys ja keulan saa kiinni laituriin. Pitkiä keulaköysiä tarvitaan vain Kesämäessä, jos vene jätetään jakokunnan saareen parkkiin. Taulaniemessä on myös muutama peräpoiju, niihin kiinnittyessä pitää pitää huoli siitä, ettei aikaisem

Tukikohtien päiväkäyttö on jäsenille ilmaista, mutta yöpymisestä ja saunomisesta peritään hallituksen määräämä venekohtainen korvaus. Kätevimmin tämä hoituu ostamalla joko katsastuksen yhteydessä tai muulloin seuran toimistosta purjehduskaudeksi saunatarra. Se oikeuttaa saunottelemaan koko kesän. Saunatarra on venekohtainen. Jos saunatarraa ei halua hankkia, voi maksun hoita kertaluontoisesti.

Tukikohdat on tarkoitettu vain seuran jäsenille ja heidän vierailleen. Vieraat ovat aina kutsujiensa vastuulla. Käynnit ja kulussa ollut miehistö on merkattava aina tukikohtakirjaan. Saunamaksu kattaa kaikki samassa veneessä olevat vieraat, joten omilla veneillään kulkeven vieraiden täytyy suorittaa saunamaksu erikseen, ja se hoituu parhaiten ostamalla nettikaupasta tuote Kertakäynti retkisatamassa. Tukikohdissa ovat voimassa hallituksen asettamat säännöt. Säännöt löytyvät jokaisen tukikohdan tuvasta. Leppoisan retkimeiningin takaavat yleiset hyvät retkeilytavat ja suvaitsevainen mieli.

Tukikohdissa toimitaan omavaraisesti. Yleinen jätehuolto on järjestetty ainoastaan Kesämäessä, jossa roskalaatikko löytyy saunan takaa tienvarresta. Muista paikoista on jätteet ja pullot yms. kuskattava muihin jätepisteisiin. Kaikki luonnollisesti siivoavat omat jälkensä ja viimeinen lähtijä sammuttaa valot, varmistaa, ettei tulipesissä ole tulta ja laittaa paikat lukkoon.

Kukin tukikohta viettää kerran kesässä omia persoonallisia kesäpäiviään. Niissä tutustuu leppoisan yhdessäolon ohella helposti muihin seuralaisiin. Kullakin tukikohdalla on oma isäntänsä. Isännän tehtävä on luottamustoimi ja hänen hommanaan on katsoa, että tukikohdassa on kaikkea tarpeellista saatavilla ja että siellä paikat ovat kunnossa. Tukikohdan isäntä ei ole paikan palvelija tai saunapuiden pilkkoja. Hänen hommaamiaan halkoja meidän muiden on helppo pieniä – ei tartte sentään pystymettästä hakea… Tukikohdissa havaittavista puutteista ja hyvistä kehitysideoista kannattaa olla yhteydessä tukikohdan isäntään. Näiden yhteystiedot löytyvät seuran sivuilta, kunkin tukikohdan kohdalta.

Kesämäki on keskellä lomasesonkia oiva huoltotukikohta, sillä sinne pääsee autolla ja sinne voi jättää tarvitaessa veneensä parkkiin. Grillikatoksen kohdalla oleva “hevospuomi” on oikea paikka kylmälle veneelle, laiturissa on lupa säilyttää yön yli vain miehitettyjä veneitä. Isäntä voi myöntää tähän poikkeusluvan. 

Jos lähdet yhdeksikin yöksi muualle, siirrä vene sille määrättyyn paikkaan ja tee merkintä tukikohtakirjaan. Kirjoita siihen myös puhelinnumerosi, jos sinut pitää tavoittaa esim. kiinnitysten petettyä tai muussa hätätilanteessa.

Kilpailutoiminta

Seurasta löytyy paljon innokkaita kisapurjehtijoita. Keskiviikkokisojen lisäksi kilvanajetaan erilaisissa retkipurjehduksissa pitkin kesää. Kilpailukalenteri löytyy Näsijärven kisat -sivustolta. Jos aiempaa kokemusta kisoista ei ole, mutta homma kiinnostaa, niin aina kannattaa mennä rantaan kyselemään kansimarakatin paikkaa. Kilpailuissa purjehtimisen idea tiivistyy puhtaimmilleen ja niissä myös oppii lajin hienouksia parhaiten.

Junioritoiminta

Jos perheessä on juniori-ikäisiä muksuja, kannattaa ottaa yhteyttä vastuuohjaajaan. TaPSissa panostetaan voimakkaasti junioritoimintaan. TaPS onkin ensimmäinen tamperelainen purjehdusseura, jolle on myönnetty Nuori Suomi -sinetti. Pitkin kesää on erilaisia kursseja ja juniori-iltoja, joissa opetellaan veneilyn perustaitoja ja jollan käsittelyä. Kesällä, yleensä juhannuksen jälkeen pidetään viikon mittainen junnuleiri Kesämäessä ja pitkin kesää on erilaisia iltakisoja, joissa ajetaan Siilinkarin pohjoispuolella olevaa rataa.  Tosissaan kilpaileville junnuille järjestetään myös kilpapurjehdusohjausta ja -valmennusta.

Talvisin junioreilla on erilaisia ohjelmallisia iltoja. Joskus käydään esim. lenkillä, luistelemassa tai uimahallissa, joskus hohtokeilaamassa tai pidetään seuran salissa ihan vain iltamukavaa. Aina jotenkin löysästi teemaan liittyen. Mikä parasta, siinä kaiken ohessa oppii olemaan luontevasti ja turvallisesti vesillä. Ja myös purjehtimaan!

Varustesäilöt

Seuralla on aiemmin mainittujen varustekaappien lisäksi vain niukalti säilytystilaa ja se onkin varattu lähinnä veneen varusteille.

Seuramajan yläkerrassa on purjevarasto. Siellä on mahdollista säilyttää olosuhteiden niin vaatiessa veneen purjeita talvisin. Palotarkastaja käy vuosittain huomauttamasssa siellä olevista purjeista mainiten aina niiden paloturvallisuusriskin. Niinpä käytäntö onkin se että kukin säilyttää veneen mahdolliset kakkospurjeet kotona. Purjevarastossa on myöskin junioriosaston jollien varusteille asianmukaiset säilytystilat. Samoin seillä on aktiivisesti kilpailevien junioreiden omien veneiden purjehyllyt sekä junnujen varustekaapit.

Terassin alla on mastovarasto. Se on tarkoitettu telakoitujen alusten mastojen ja puomien säilytykseen. Siellä on myös perämoottoritelineille varattu tila talvisäilytystä varten. Tilaan ei kuitenkaan saa varastoida mitään polttoaineita kanistereihin eikä säiliöihin! Samoin talvisäilöön tuotavien moottorien tankit on ensin tyhjennettävä.

Jo aiemmin mainittu palotarkastaja käy nimittäin vuosittain ripittämässä satamavastaavaa myöskin tästä tilasta. Satamakapteenin tarkan silmän välttäessä tuppaa kuitenkin samaiseen tilaan unohtumaan myös paloarkaa tavaraa.

Säilytystilojen lisäksi miehoistötilojen yhteydessä on verstas, jossa voi tehdä pientä nikkarointia ja ehostusta. Verstas toimii myös väliaikaisena purjeenkuivaustilana.

Verstaan perällä ovat naisten ja miesten pukukopit ja suihkutilat. Yleensä sieltä löytää junioripurjehtijoita, mutta kaikilla seuran jäsenillä ja heidän vieraillaan on oikeus niiden käyttöön.

Satamalaitteet

Satamassa on kaksi nosturia, varsinainen raana ja mastonosturi. Mastonosturi on kaikkien seuralaisten vapaasti käytettävissä. Ensikertalaisen kannatta kysellä neuvoa sen käytöstä. Yleensä kun mastoa nostetaan tai lasketaan, rannasta löytyy aina joku joutava seurakaveri kampea vääntämään ja auttamaan. Kysy rohkeasti apua!

Varsinaisella raanalla on valtuutetut vastuulliset koneenkäyttäjät.

Puomi ja satama-alue

Seuran satama-alue alkaa laiturialueen puomin kohdalta. Puomi pidetään yleensä lukittuna. Vartija sulkee sen viimeistään illalla klo 22. Jos puomi on lukossa tullessasi lukitse se perässäsi. Jos se on auki, voit jättää sen auki. Poikkeuksena ilta-aika, kello 22 jälkeen, jolloin puomi pitää sulkea, vaikka se auki olisi ollutkin, jos ranta näyttää tyhjältä.

Puomin vieressä kaupungin puolella on lämmitetty ja valaistu veneluiska, joka varsinkin loppukaudesta on vetouistelijoiden vilkkaassa käytössä. Tämä on hyvä huomioida, kun liikutaan autolla satamassa. Alueella on nopeusrajoitus. Autoja voi pysäköidä rantapenkalle järven puolelle merkattuihin ruutuihon siten, ettei niistä ole muulle huoltoliikenteelle haittaa.

Pitkäaikaiseen parkkiin autot kannattaa jättää satamaalueen ulkopuolelle. Jos ei muusta syystä, niin ainakin lokkipommeja välttääkseen. Seuran pihan parkkipaikkaa ei voi käyttää pitkäaikaispysäköintiin, koska se on varattu pääasiassa juhlasalin vuokraajille.

Vesipisteet

Seuramajan edessä laiturilla on vesipiste, josta saa juomavettä. Veneen pesua varten oleva vesipiste on puolestaan nosturin juurella.

Jätehuolto

Seuramajan pihassa on jätepiste, ns. ”pikkuvihree”. Siellä on lajittelupisteet sekajätteelle ja ongelmajätteelle. Kaikkea sinne ei kuitenkaan voi hylätä. Jäteöljyt täytyy edelleenkin hoitaa itse huoltoasemille tai jäteöljyn keräyspisteisiin. Tarkempia tietoja kaikesta saa satamakapteenilta.

Sekajätteitä varten veneluiskan vieressä, kaupungin puolella, on mittavanieluinen Molok, jonka kitaan kannattaa syöttää roskapussit aina, kun tulee veneeltään. Tukikohdista jokainen huolehtii omat jätteensä mukaan. Vanha käytäntö ”tuo tullessasi, vie mennessäsi” toimii hyvin.

Palavat roskat voi polttaa tulisijoissa, mutta toiset huomioiden. Monet virikkeelliset keskustelut ovat syntyneet, kun toisten vielä grillaillessa nopeimmat alkavat jo polttaa roskiaan… Polttamalla hävitettävät muovit ovat luku sinänsä. Ne vaativat huomattavan korkean palamislämpötilan. Se yleensä grillauksen päätyttyä jäljellä oleva ”kuolevan viimeinen henkäys” korkeintaan sulattaa ne. Harva meistä haluaa grillieväänsä maistuvan palaneelta muovilta. Siksi olisi parasta kuskata nekin jätepisteeseen. Myöskin tarpeettomiksi tarkastellut tyhjät olutlaatikot ovat jätettä. Ne eivät valitettavasti millään muutu tyhjiksi tultuaan nuotion syttytarpeeksi.

Vesivessoilla varustetuissa veneissä on lain mukaan täytynyt olla vuoden 2006 alusta alkaen imutyhjennyksellä varustettu septitankki. Septitankin lähin tyhjennyspiste on Naistenlahdessa Merimarinan puolella.

Talkoot

Seura on jäsentensä näköinen ja jäsentensä ylläpitämä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seura on yhtä hyvässä iskussa kuin me jäsenet haluamme ja jaksamme siihen panostaa. Järjestötoiminnassa ketään ei voida pakottaa muuhun toimintaan kuin jäsen- ja muiden maksuvelvotteiden suorittamiseen, ainoina poikkeuksina vartiointi ja pukkitalkoot. Seuran hyvinvointi on kuitenkin aktiivisen talkootoiminnan varassa. Vaikka nykyään ostetaankin paljon ammattiapua, on oman väen työllä edelleen suuri taloudellinen merkitys.

Talkoilu ja yhteisen hyvän eteen tapahtuva touhuilu on samalla nopea ja suora tapa tutustua muihin seuran jäseniin ja päästä sisälle toimintaan. Vinkkejä yhdessä tekemiseen voi kysellä esim. kerhomestarilta, kilpailu- ja junnupäälliköiltä ja tietysti satamakapteenilta. Talkootouhua on niin kotisatamasssa kuin tukikohdissakin – ja ympäri vuoden. Mitään erityisiä avuja ei tarvita, vain innokasta mieltä. Talkoista saa tietoa paitsi virallisia kanavia pitkin, myös kyselemällä eri toimikunnista. Jos muuta ei keksi, niin ainakin perinteiset halkosavotat tukikohdissa ovat mahdollisia.

Telakointi

Naistenlahdessa on keväisin ja syksyisin veneitten ryhmänostot ja -laskut. Telakoinnista vastaa satamakapteeni. Paikkajaoista ja telakointiajankohdista kerrotaan etukäteen tiedotteissa ja netissä. Telakointiin liittyvät oleellisesti kaikille venepaikan haltijoille pakolliset pukkitalkoot. Ne takaavat sen, että homma saadaan sujuvasti läpi. Samalla tulee katsottua pukin kunto ja paikka. Veneen nostot, laskut ja pukkitalkoot ilmoitetaan tiedotteissa ja nettisivulla.

Käyttäjätunnukset ja sähköinen tiedottaminen

Tampereen Pursiseura siirtyi vuonna 2019 sähköiseen tiedottamiseen. Jokaiselle uudelle seuralaiselle luodaan käyttäjätunnukset Suuli-jäsenrekisteriin ja nettisivujen jäsensivustolle sen jälkeen, kun hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. Sivulla Sähköinen tiedottaminen on kerrottu tärkeimmät tiedotuskanavat ja ohjeet käyttäjätunnuksen/salasanan uusimiseen ongelmatilanteissa.

Hyviä veneilykesiä TaPSissa!

Tampereen Pursiseura ry